torstai 24. syyskuuta 2009
Hevosenpääviulu morin khuur
Lisään tähän kohtaan kuvia meille omaan jurttaamme järjestetystä esityksestä. Muusikko esitteli 5 perinnesoitinta ja lisäksi lauloi kurkkulaulua (höömei). Kuuluisin instrumenteista on hevosenpääviulu (horse head fiddle eli mongolian kielellä morin khuur). Lisäsin myös aikaisempii Mongolian blogiteksteihin kuvia. Nyt kuvan laittaminen alkaa sujua jo näpsäkästi!
Hevonen on yhä vielä mongolialaisille tärkeä. Soittimen synnystä kerrotaan monia legendoja, näistä ehkä vahvin menee niin, että ratsastajan ja hänen parhaan ystävänsä hevosen välille syntynyt yhteys ikäänkuin sinetöitiin hevosen kuoltua näin: hevosen pää asetettiin soittimen varteen ja tehtiin soittimen kaksi jousta hevosen hevosen hännän jouhista. Perinnesoitin on Mongolian symboli, ikivanha instrumentti, joka kuvastaa eniten Mongolian traditioita ja kulttuuria. Sen tuottama musiikki kuulostaakin lempeän hevosen hirnahdukselta. Kuulimme tämän kappaleen myös:
http://www.youtube.com/watch?v=VLl_d2Xt80Q
http://www.youtube.com/watch?v=LL-oOS3Jvuk&feature=related
Upean esityksen toi myös 11-vuotias Tseren, joka opiskelee Mongoliassa suosittua voimisteluakrobatiaa, jota kutsutaan englanniksi nimellä "contortionism".
Se sisältää käsittämättömän dramaattisia liikkeita ja on usein osana akrobatianäytöksiä. Meille kerrottiin, että huippuvoimistelijaryhmät lentelevät omalla koneella maailmalla esiintymässä ja taidoillaan elättävät runsaasti koko perheen. Neuvostovallan aikana ennen 1990-lukua tämän alan huipputaitajat lentelivät kyllä maailmalla, mutta kuri oli ollut hurja; palkkaakaan ei saanut kuin nimeksi.
Hm, sanotaanko tätä suomeksi käärmevoimisteluksi?
Mongolia oli ehkä kaikkein antoisin matkamme kohde ja varsinkin 800 km maaseutukierros alkumatkasta uudella asfaltilla, välillä kärryteillä, tai tiettömillä arotaipaleilla ronskilla jeepillä ehtymättömäm taitavan kuskimme Tsoogoon ohjauksessa. Välillä keinuttiin ylös ja alas pelkkää vuorenrinnettä, välillä hurautettiin matalien jokien yli, välillä hätyyteltiin hevos- tai vuohi- ja lammaslaumat pois edestä. Pysäytettiin pienessä kylässä, kauppapaikassa ja Tsingis Kaanin ajoista kertovan kiviveistoksen äärellä, ikiaikaisilla muureilla, uimassa ja pystytettiin arolle lounastarjoilu. Autossa oli kaikkea tarvittavaa.
Mongoliassa vastaan tuli niin paljon uutta, että muutamia kertomuksia on vielä myöhemmin tulossa lisää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti