maanantai 7. toukokuuta 2012

Munchen osa 2. Bavarian Alpeille


Joskus 1800-luvun loppupuolella Baijerin kuningas Ludvig II istui vällyjen alla vuoristohevosten vetämissä vaunuissa ylös Fussenin alppikaupungista vielä korkeammalle valitsemalleen vuorenkielekkeelle  keskeneräiseen linnaansa. Alppipuro solisi hurjaa vauhtia vuoren huipulta linnan ohitse.

Linnan sadunomaset salit oli maalattu freskoin, jotka kuvasivat Wagnerin oopperoita. Kuninkaan mielimusiikkia. Surullisen vaitonaisena hän kipusi linnaansa kapeita rappusia makuukamariinsa, jossa ei ollut kuningattarelle sijaa. Vuoteen tammikatos oli vienyt 14 taidokkaan koristepuusepän tekemänä monta vuotta valmistua. Huone ei ollut tavanomainen kuninkaanhuone, vaan yksinäisen sadunkuninkaan kammio. Huoneen freskot olivat sadun, oikeamminkin Wagnerin oopperan Tristan ja Isolde kuvistusta: joka ikinen sentti ja kulmaus oli maalattu. Ludvigin lempivärinen kuninkaansininen raskaasti kuvioitu verho peitti yksinäisen sängyn.

Siinä pienessä kammiossaan yön pimeydessä Ludvig pidätettiin ehdittyään asua linnassaan vain 143 yötä. Linnan rakennustyö oli ja jäi pahasti kesken. Ludvig vietiin vankeuteen ja yritettiin leimata mielenvikaiseksi. Keinot noina aikoina ehkä olivat rankemmat kuin tänä päivänä, mene ja tiedä, sillä arvoitukseksi on jäänyt miten Leopold II löytyi hukkuneena muutama päivä pidätyksen jälkeen pieneen lammikkoiseen.

Kansa oli kapinoinut Ludvig II vastaan, koska pelättiin kuninkaan tärväävän kansan rahat linnoihinsa ja muuhun hullutukseen. Neuschwanstein oli jo neljäs kuninkaan rakennuttama linna. Tässä linnassa kuningas kuunteli Wagnerin oopperoita, joita myös sponsoroi laveasti. Linnan tunnusmerkki on joutsen ja kaikkialla valmiin linnan huoneissa on joutsenia monissa muodoissaan. Wagner sävelsi joutsenoopperan  Lohengrin (Joutsenritari), Ludvigin toiveiden mukaisesti. Asuiko Wagner linnassa kuninkaan vieraana säveltämässä, on lähteissä hieman epäselvästi mainittu.

Mutta miksi kuningas oli niin onneton ja miksi hänen mielenterveyttään epäiltiin niin ankarasti?
Minun ensimmäinen suuri elokuvakokemukseni oli Sissi. Niin myös Aishan. Sissi oli aikansa kaunotar, monien kuninkaallisten kosijoiden haluttu ja koko kansan ihailema. Ludvig II ja Sissi olivat serkuksia. Ludvig rakasti Sissiä, ei ketään muuta. Sissiä Ludvig ei saanut. Sissi ei Ludvigia huolinut. Sissin  sijaan Ludde rakenteli joutsenajatuksiaan. Eräässä toisessa linnassaan Ludde-ressu rakennutti luolan ja sinne järven jossa souteli joutsenenmuotoisella venollaan yksin,  ilman kuningatartaan. Aika outoja kuninkaallisia ajanvietteitä?

Sissistä tuli Itävällan Franz Josefin keisarinna. Ei lopulta kovin onnellinen hänkään kaiken häikäisevän hoviloiston keskellä.

Neuschwansteinin linnasta sen sijaan tuli jo muutamia viikkoja Ludvigin kuoleman jälkeen turistinätävyys ja se on yksi Saksan suosituimmista turistikoteista. Linna on ollut esikuvana Disneyn satulinnalle. Sisällä ei saanut ottaa kuvia ja ulkokuori oli suurelta osin remonttitelineiden peitossa. Tässä netistä kopioidut "turistikuvat".


Ludvig II makuukammari




Vuoristohevoset veivät turisteja ylös linnaan.