keskiviikko 2. syyskuuta 2009

Kharkhorin ja Erdene Zu-luostari
















Pienessä kaupungissä nimeltä Harkhorin kokkimme osti lammasta, täydensimme vesivarastoja ja kuljimme markkinoilla. Oppaamme oli ihmeissään mitä näemme mokomissa maalaismarkkinoissa. Eihän siellä ole mitää, Gerti ihmetteli.
Meillehän siellä on paljon nakemistä. Emme halua lentää helikopterilla läheiseen buddhalaisluostariin. joka tosin on nähtävyys ja historiallinen paikka. Edellämme lensi helikopteri tuoden amerikkalaisen turistijoukon. Ennenkuin olimme itse kunnolla päässeet parin luostarirakennuksen eteen, oli tämä joukko jo valmis lentämään toiseen paikkaa. Vauhdikkkaita turisteja.

Me sensijaan istuimme pari tuntia munkkien seremoniaa kuuntelemassa ja saimme nuoren, mutta arvoltaan korkea-arvoisen munkin kertomaan meille 1580-luvulla rakennetusta Erdene Zuu luostarista ja munkkina olemisesta. Luostari kuuluu tiibetiläisen suuntauksen piiriin ja on samalla luostari sekä museo. Kommunismin ajalla luostari melkein tuhottiin, mutta sai onneksi vielä toimia museona silloinkin. Oppaamme Gertin englanti ei vain oikein riittänyt tulkkaamiseen, pitkä selostus typistyi lauseeksi tai pariksi sanaksi. Se oli aika ikävää. Gerti itse ei oikein tiennyt omasta historiastaan tai maastaan. Huomasimme, että hänen vuosilukunsa saattoivat heittää joskus yli 1000 vuodella. Heitti vain jotain meille. Onneksi olin vähän lukenut taustatietoa, enkä ottanut vastaan nielemättä kaikkea. Jätimmekin hänen opasosuutensa oman onnensa nojaan enimmäkseen ja tarkkailimme asioita itse.

http://en.wikipedia.org/wiki/Erdene_Zuu_Monastery

Törmäsimme sattumalta alueelta arolle ajaessamme arkeologiseen retkikuntaan, joka kertoi meille asioita oikeissa yhteyksissä. Saksalais-mongolialainen retkikunta oli huiman mielenkiintoisen urakan edessä. Kaivaukset aloitettiin uigurien muinaisessa valtavassa kaupungissa, joka oli ollut suurella tasangolla vuoden 800 tienoilla. Siitä tiedettiin jotain, mutta vain yksi arkeologi oli aikaisemmin tehnyt siellä kaivauksia 1900-luvun alussa jättämättä mitään kirjallisia muistiinpanoja.
Maastossa näkyi ylhaääötä katsottuna silmankantamattomiin kaupungin talojen ääriviivat aroheinän peitossa ja siellä täällä lojui isojakin veistoksen palasia, joissa oli ties mitä arvokasta tietoa arkeologille. (kuvat)

Mutta kuvat arkisista toimista kaupungissa nimeltä Harknorin kertokoon puolestaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti