Presidentin jäljillä Siperiaan

Kotkaniemestä, presidentti P.E.Svinhufvudin kotikartanolla Ritva Laijoen kanssa vieraillessani, osui käsiini erityinen kirja: Svinhufvudin kertomukset Siperiasta. Sen on kirjoittanut Erkki Räikkönen. Silloinen Lappeen tuomiokunnan tuomari karkotettiin Siperiaan. Sinne Ukko-Pekka matkusti noin vuonna 1914 Siperian junalla viideksi vuodeksi karkotettuna. Vaikkakin vangittu, kuvernööriltä oli saatu lupa, että tuomari sai matkustaa tavallisena matkustajana vaimoineen ja vanginvartijoineen.  

Perheen tyttären tyttären tytär Ritva Laijoki työstää isoäitinsä isästä Ukko-Pekasta tuon kohtalokkaan matkan pohjalta dokumenttia. Ukko-Pekka matkusti Tomskin kautta Taiga- nimisen pienen paikkakunnan liepeille Tymskojen kylään. Loput tiedämmekin paremmin historiasta; palatessaan karkotuksesta Svinhufvud sai sankarin vastaanoton ja eteni sitten Suomen valtion johtoon.

Ote kirjasta Ukko-Pekan kertomana:

"Neljäntenä päivänä alkoi kaukana taivaanrannalla häämöttää valkeita lumimäkiä. Siellä näkyivät Ural-vuoret Euroopan ja Aasian rajaviivalla. Ne eivät kohonneet taivaalle yhtä mahtavina ja jyrkkinä kuin kartalta katsoen olisi odottanut, sillä talven lumi oli niitä tasoittanut ja juna oli valinnut tietysti tiensä sieltä, missä vuorenselkä kulki matalimpana.
Kun juna alkoi kiivetä, kaartaen ja keirrellen ylös Uralin rinnettä, tuntui kuin kylmä väristys olisi käynyt läpi ruumiini. Ellen-rouva, jonka kasvot olivat joka yön käyneet yhä kalpeammaksi, katseli vapisevin sydämin kylmiä lumituntureita, tietoisena siitä, että Ural-vuoret olviat ikäänkuin elämän ja kuoleman rajaviiva."

Ellen-rouva matkusti junalla Siperian ja Kotkaniemen (Luumäellä lähellä Lappeenrantaa) väliä monta kertaa huolehtimaan miehestään, välillä huolehtimaan toisessa päässä perheestään ja kartanon asioista. Ellen-rouva kasvatti lampaita, oli karjaa, oli valtava vihannesmaa, olivat lapset. Ihastuin hänen tekemiinsä ihanan keveisiin virkatuihin jugend-kuvioisiin verhoihin (yllä kuvassa). Nyt Kotkaniemi on museona.