perjantai 31. heinäkuuta 2009

Ruplia taskut täys ja muuta konkreettista matkan valmistelua


Yläkuvassa Lappeenrannna satamassa Carelia-alus, joka vie päivittäin turisteja Saimaan kanavaaa myöten Viipuriin.
Alakuva, valkoisten poijujen kohdalla alkaa Saimaan kanava.
Lappeenranta, kotikaupunkini

Tänään on hoidettavana muutamia käytännön asioita, hain Venäjän viisumini Lähimatkat Oy-toimistosta Kaivopuistosta ja sen jälkeen matkalipun Hki-Moskova, rahaakin piti vaihtaa.

Vaihdoin ruplia, kurssi 1 e = 41,01 ruplaa. (Forex, joka näytti olevan edullisin valuutanvaihtopaikka, eikä ota palvelumaksua)

Mongolian tögrök on , miten sanottiinkaan, suojattu valuutta, eli sitä ei voi missään maailmassa vaihtaa. Vasta paikan päällä.

Kiinan yuaneja emme vielä ajatelleet vaihtaa. Oletamme, että Pekingissä se ei ole ongelma.

Kiinan renminbi yuan 1 e = 9,60 yania

http://www.ratesfx.com/rates/rate-converter.fi.html


Viisumit

Venäjän viisumin sain vasta tänään. Hakuaika noin 5 viikkoa, hinnaltaan 85 e . Kahden matkan viisumi siltä varalta, että joudumme tulemaan takaisin Venäjän kautta. Voimassa 1.8.- 30.10.2009

Venäjän viisumit haetaan matkatoimistoista. Siihen erikoistuneita on Helsingissä useita, Itä-Suomessa samoin. Sain sellaisen käsityksen, että juuri Lappeenrannassa viisumit olisivat paljon edullisempia.

Mongolian viisumi 50 e 30 päivän kertaviisumi, siten, että viisumi on voimassa 30 päivää maahantulosta, viimeinen maahantulopäivä kuitenkin 30.9.2009 . Hakuaika viikko. Haetaan konsulitoimistosta Kirkkonummelta. Näpsäkkä paikka, vaikka huonojen liikenneyhteyksien päässä.

Kiinan viisumi 40 e, kertaviisumi voimassa antamispäivästä lähtien 1.7.2009, 10.10.2009 asti (HUOM!). Hakuaika viikko. Haetaan lähetystöstä Kulosaaresta.

Kaikki viisumit olisi saanut pikana, mutta maksamalla siitä huomattavasti enemmän.

Viisumien kestot ja alkamisajat ovat pieni viidakko, jokaisella maalla on oma käytäntö, johon kannattaa kiinnittää huomio.

Alustava matkasuunnitelmamme on siis seuraavanlainen.

2.8.2009 Helsinki-Moskova Tolstoi-junalla Helsingistä klo 17.53, perillä aamulla Moskovassa (lähdöt joka päivä) hinta 90,40 e (yli 60-vuotiaille eli minulle vanhuusalennut, se onkin ensimmäinen ikäni puolesta saatu alennus!)

3.8.2009 päivä ja yö Moskovassa

4.8.2009 Moskova - Nizhni Novgorod

noin 6-7.8. Nizhni Novgorod-Jekaterinburg

mahdollisesti pysähdys Perm ja joku muukin paikka

noin 9-10.8. Irkutskiin

Baikalin retki, muutama päivä elokuun puolivälin paikkeilla

Irkutsk-Ulan Ude , Ulan Ude Mongolian rajalla olisi yksi pysähdys Baikalin jälkeen

Ulan-Ude - Ulan Baatar Mongoliassa

Jurtta/arot retki muutaman päivän

Elokuun viimeisellä viikolla väli Ulan Baataar-Peking

Noin elokuun viimeisen viikon tienoilla matkustamme viimeisen etapinUlan Baatar-Peking, jossa alustavasti olemme sitten loppuajan, oli se sitten 2-3 viikkoa ja matkustaisimme mahdollisuuksien mukaan Kiinassa.

Ulan Baatar-Peking juna kuitenkin kulkee vain 1-2 päivänä viikossa. Se pitää vielä tarkistaa.

15.8.2009 Peking-Helsinki

Palaisimme lentäen, ehkä Moskovan kautta. Takaisin Suomessa olisimme syyskuun puolen välin tienoilla.

Näin matka saattaa edistyä. Tai sitten ei. Olemme avoimia muutoksille. Matkan varrella voimme poiketa esimerkiksi päiväksi sivuun Trans-Siperian reitistä.

Blogin päivitys ja muutama ajatus turvallisuudestamme

Mielenkiintoista on, miten saan päivitettyä blogia. Piia koti-Suomessa on tärkein yhdyslenkkini, jolle pyrin ilmoittamaan reitistämme ja hänelle jätän myös passini kopiot. Omat lapset kun ovat hankalasti saavutettavissa, toinen intissä ja toinen Melbournessa. Onhan hyvä olla jonkun kanssa tarkemmassa yhteydessä. Piia sitten raportoi muulle perheelle. Ja mikä tärkeintä, jos jotain sattuisi, Piialla on kokemusta ja hoksottimet paikallaan toimia tarvittaessa. Vaikka etsiä tätinsä jostain Siperian takaa.

Onhan se niin, että saatamme poiketa välillä teille tietymättömille. Ja tietysti toivomme, että saamme pysyä terveinä matkan ajan.

Eri yhteyksissä on aina suositeltu juuri passitietojen jättämistä läheisille.

Tuntuu niin tarkalta kaikki tämä verrattuna matkusteluihini maailmalla aikana, jolloin ei ollut kunnollisia puhelinyhteyksiä, saati tietokoneista internetteineen tietoakaan. Matkustelin Etelä-Aasiassa ja varmasti aivan onnellisena viikkojen matkan jälkeen vain ilmaannuin Lappeenrantaan. En muista, olisinko päässyt kunnolla ilmoittamaan, että ollaan sitä nyt kierrelty Pohjois-Thaimaassa jonkun sattumalta tapaamani Vietnamista lomalla olevan amerikkalaisjoukon kanssa. Ehkä soitin kotiväelle lentokentältä. että kone Eurooppaan odottaa...en muista!


Niinpä vanhempani ovat kertoneet, kun lähdin aikoinaan Australiaan vuonna 1971, heidän tunteensä oli: tuo tyttö sitten meni, ehkä emme koskaan häntä enää näe. Sitä en silloin itse tiennyt, ei minulla ollut aavistustakaan vanhempieni ajatuksista. Olin vain itse innoissani päästessäni kauas. Silloin 60-70 luvulla ei matkusteltu vielä samaan tapaan seuramatkoilla. Australiassa hurahtikin sitten 14 vuotta. Menin naimisiin, sain lapset. Kävin muutaman kerran Suomessa lomailemassa, asuimme Pakistanissa 5 vuotta ja sitten vihdoin palasin kokonaan Suomeen. Matkustamisen ihanuus ei kuitenkaan ole haihtunut.

Sanotaankin, että kun on kerran lähtenyt kauas, on onnellinen vain matkatessaan paikasta toiseen. Tämä pätee varsinkin ns. maahanmuuttajiin tai muuten esimerkiksi työn perässä ulkomaille muuttaneisiin.

Matkavinkki 12: ota mukaan pyöreäpohjainen muovikulho, jossa kansi. Siihen saa piilotettua ruokailuvälineet ja kulho toimii samalla pienenä pesuastiana ja vaikkapa koussikkana tukkaa pestessä junassa. Leenan vinkki.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti