sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

Tunnustaisinkohan?







Minulla sattui olemaan aikaa juuri sopivalla hetkellä pysähtyä sinne ja ottaa muutama valokuva.


Totta puhuakseni, suunnittelin jo aamulla, miten päivän mittaan lomittaisin tekemiseni, että ehtisin sinne.


Tarkentaakseni hieman, päätin jo eilen, että sinne menen. Ehtisin tavata ne ja ne tärkeät ihmiset, ja sitten sopivaan aikaan kohteliaasti kiittäisin mukavasta tapaamisesta ja ajaisin sinne.


Tunnustan, itse asiassa ajattelin sinne menemistä jo aiemmin viikolla. Saadakseni vähän tuntumaa, millaisia ihmisiä tapaisimme. Millaiselta tuntuisi itse olla pian samassa tilanteessa. miltä Tolstoi-juna näyttää?


Onkohan kukaan muu koskaan tehnyt samoin?


Siis mennyt sinne enen omaa matkaa fiilistelemään. Onko se vähän hupsua, kenties vinksahtanutta?


Miehen paidan selässä oli venäjäksi punaisella pohjalla: Moskovskie oblast, Moskovan piirikunta. Yhdessä pussissa luki: Statoil.

Useimmilla naisilla oli hieno vedettävä matkalaukku ja Armanin tai jonkun muun kalliin kaupan kassi.


Ryhmä nuoria urheilijapoikia istui aseman ovien edessä suuri röykkiö urheilukasseja vierellään.


Joillakin vanhemmilla naisilla oli myös vedettävät matkalaukut, sievät kampaukset ja hameet.


Kukaan laiturilla junaa odottavista ihmisistä ei vaikuttanut reppumatkalaiselta.


Kieli ympärillä oli venäjä, Helsingin rautatieasemalla noin klo 17.20.


Katseeni ei vielä tavoittanut junaa. Kaikki olivat harmaita suomalaisia pitkänmatkan junia.


Vain viitisentoista minuuttia ennen Tolstoi-junan lähtöä se saapui lipuen laituriin numero 9.


Juna oli pitkä, toista päätä ei edes näkynyt.


Jokaisesta ovesta nousi virkailija (provonitsa eli vaunupalvelija? ...ehkä ei, ehkä provonitsat ovat sisällä erikseen lämmittämässä samovaareja ja nämä olivat korkea-arvoisia konduktöörejä) . Miehillä oli koppalakit, naisilla sellaiset vanhahtavat suikat, joita lapsuudessa oli linja-auton rahastajatädeillä.


Konduktöörit tarkistivat lippuja joka ovella ja näkyivät tarkistavan jonkun passinkin. Eihän siinä ole mitään passiintarkastusta? (tarkistus VR: sivuilta, kyllä, ovella vastaanottavat juuri nuo kuuluisat vaunupalvelijat, provodnitsat)

Viimein näin ryhmän englantia puhuvia nuoria, jotka selvästi olivat reppumatkalaisia.


Lienee siis enemmän kuin mahdollista, että vaunuosastomme jakavat venäläiset matkakumppanit.

Ps. tarkistin, kyllä vastaanottamassa ovat kunkin vaunun omat provodnitsat, vaunupalvelijat.


2.8.2009 matkustamme Tolstoi-junalla

Viikon päästä, 2.8.2009 matkustamme Tolstoi-junalla, joka lähtee Helsingistä Moskovaan joka ilta klo 17.52. Liput on varattu aikoja sitten. Jos vain saan passini venäjän viisumilla varustettuna ajoissa. Se on luvattu tiistaina 28.7.

Kävelin kameran kanssa laiturilla Tolstoi-junan vieressä ja siinä Moskova tuntui jo olevan hetken päässä vain. Tunnelma nosti jo pienen matkakuumeen tunnun. Ei kai sitten niin pienenkään, senkin tunnustan.

Junan lähdettyä kevyesti kuin varkain, näin edessäni tutun hahmon, Sergein, joka on ollut työkaverini monta vuotta sitten. Sergei sanoi, että ei ollut tuota matkaa itse tehnyt ja unelmoi siitä itsekin. Sergei Pietarilainen. Kysyin, onko hänellä jotain ohjeita, ajatuksia, antaa näin venäläisenä. - Voi ei, en minä siitä mitään tiedä! Olen asunut jo niin kauan täällä.

http://www.vr.fi/fin/ulkomaat/venaja/palvelut_junissa/tolstoi.shtml


Perhe matkustaa

Juuri samaan aikaan Saku on saapunut Melbourneen Aishan ja Meksun luo (Helsinki-Hong Kong-Melbourne). Ihanaa, minun pikkuiseni tapaavat toisensa. Tuliaisina lähetin ruisleipää, sienikastikepusseja, Sisuja ja suklaata. Kirjoja ja Marimekon koivu-kankaan. Aisha sanoi joku aika sitten, asuttuaan Australiassa pari vuotta, että nyt ymmärtää ne kaikki kliseet, joita Suomesta sanotaan; koivunrungot ja suorat mäntymetsät.

Huomenna ajelen takaisin Lappeenrantaan vieraani Ritvan kanssa, jonka kanssa tutustumme hänen lapsuuden maisemiinsa Kotkaniemeen, presidentti Svinhufvudin kotikartanon maihin Luumäellä. Lappeenrannan Linnoituksen esittelen aina uudelleen ja uudelleen mielelläni. Käyn siellä itseksenikin vain sen viehättävän ilmapiirin vuoksi. Siellä on Suomen, ellei maailman (kotiinpäin pitää olla) viehätävin kahvila Majurska.

Linnoituksen historia on myös osaksi Venäjän historiaa, linnoitus on perustellu 1600-luvulla ja 1700-luvulla se on ollut venäläinen linnoitus. Ylen toimitaloa lukuunottamatta linnoitus on historiaa täynnä, hyvin säilyneitä linnoitusvalleja on kunnostettu viime aikoina. Linnoitukseen on kaksi porttia ja mukulakivetyksellä päällystetty päätie.


http://www3.lappeenranta.fi/linnoitus/index.htm#

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti