Taiga, kaupunki keskella ei mitaan, taigalla

Taigan kaupungin pihoja ja taloja. Kaupungissa on yksi paakatu, tietenkin Lenin-katu.

Kun kavelimme ympariinsa, kysyimme useilta vastaantulijoilta, missa on Lenin-aukio. Viisi ihmista huitaisi kattaan tai pyoraytti ilmettaan eri suuntiin. Loytyi se vihdoin.

Taigan mahtava asemarakennus, jonka suuruus ja komeus ei ole suhteessa kaupungin kokoon ja nakoon. Tanne samalle asemalle tuli Siperiaan karkoitettu Ukko-Pekka 1914 kuvernoorin erikoisluvalla ensimmaisessa luokassa vanginvartijat mukanaa, myos Ellen-rouva oli saanut luvan matkustaa miehensa seurassa, kaikki Ukko-Pekan omalla kustannuksella. Tanne asemalla Ellen Svinhufvud sitten matkusti usein miehestaan huolehtimaan Luumaen Kotkaniemen talostaan. Silloin matka kesti useita vuorokausia. Karkoituspaikka oli pienessa kylassa Taigan lahella.

Hieno baari, olimme aioat asiakkaat.

Taigan aseman ravintola, ainoa ravintola koko kaupungissa. Kuka taalla kay? Vieressa oli myos purppuralla sisustettu ruokasali, jossa kristallikattaukset.

Taigan kaupungin funktio siis kummastuttaa. Eihan siella ole mitaan, niinkuin meille kerrottiin. Emme nahneet teollisuutta. Muutama auto siella ja taalla. Ihmiset ihmettelivat keita me olemme, selvasti outoja, joku meissa kertoi etta emme ole paikallisia. Kuitenkin oli mielenkiintoista nahda sellainen venalainen kaupunki, joka on jossakin. Jossa ei ole mitaan. Joka on keskella ei mitaan, taigaa. Paitsi kristallikattaus asemaravintolan purppurasalissa.

Asema on rakennettu aikana, jolloin kaupunki oli vaatimaton. Lieneeko asema tehty alunalkaen risteysasemaksi? Sen selittaa valtava ratapiha, jossa laskin parikymmenta raideparia. Parikin kilometria pitkat tavarajunat tayna kivihiilta tai tukkeja liikkui koko ajan raiteilla. Kartta asemalla osoitti, etta rata jatkuu Taigalta neljaan eri suuntaan.

Sopiihan asema juuri Uralin ja Siperian alueen tavarakuljetusten jarjestelyyn.

Ja aseman kupeessa kaupunkilaisille kanttarellikauppiaita. Perunoita, tomaatteja, rahkaa, kananmunia. Muutama kauppa. Souvenir-kauppa, jossa kiinalaisia koriste-esineita, ei mitaan paikallista tai edes venalaista. Lasiset liiketalot ovat muotia, Taigassakin on yksi sellainen. Targoovii dom.