tiistai 8. maaliskuuta 2011

Kookoksenpudottajien ammattikunta


Kuka muistaa kun Kekkonen kiipesi palmupuuhun? Oli Kekkonen aikamoisessa kunnossa siihen aikaan, jossain Afrikassa se taisi olla. Sen verran hurjalta palmupuuhun kiipeily naytti, vaikka ammattitaitoisetkin ihmiset sen tekivat.

Karachissa on ammattitaitoisia kookoksenpudottajia, jotka komea veitsi vyollaan kiipeavat palmuihin ja pudottelevat kovat kookospahkinat alas. Nyt juuri on kookospalmujen pudottelu- ja myyntisesonki. Tienvarsilla nakee myyntikarryja kookospalmuja taynna ja sielta saa avatun kookospahkinan pillilla.

Mina sain tuoreen kookosmehulasillisen. Ystavani Sinikka ja hanen pakistanilainen miehensa Wazir asuvat Zamzama-kadulla ja sunnuntaina oli pihassa pari salskeaa kookoksenpudottajaa. Miehet taytyy tilata, silla sesonki on kiireista aikaa. Sirkan pihassa on 7 suurta kookospalmua. Yhdessa puussa on ehka kymmenkunta pahkinaa. Mukaan sain kassillisen kookospahkinoita. Ehka kivoin lahja, jonka olen taalla saanut; sen voi juoda ennen lahtoa eika jaa matkatavaraongelmaksi!

Sinikka ja Wazir ovat olleet onnellisesti naimisissa 41 vuotta ja asuneet melkein sen ajan Karachissa. Wazir touhusi keittiossa mennessamme sinne  nayttelysta tultua kuumissamme - Karachissa alkaa jo olla kesan tuntu, siis tuntu, ei viela kesa, kun lampotila nousee kolmenekymmeneen. Aah, ihana kylma kookosmehu oli paratiisimehuakin parempaa! Keittotouhut nakyivat olevan molemmilla hallussa,  sitten isanta katosi seuraamaan krikettia, menosssa on World Cup.

Niinkuin monet perheet, heidan tyttarensa toimitettiin ulkomaille, nykyisin enimmakseen USA:han, opiskelemaan ja niin tytot ovat jaaneet sinne kokonaan. Vanhin tytoista Nasreen, laakari, on naimisissa serkkunsa kanssa ja heilla on yksi tytto. Toinen tytoista ei ole loytanyt sopivaa aviomiesta useista tarjokkaista huolimatta ja aiti Sinikkaa sanoikin, etta tytar alkaa olla jo vanha, kun halusi ensin valmistua. Avioliitto ensimmaisten serkusten ja kaukaisempien sukulaisten  kanssa on aika yleista.

Kosijoita Saminalla on ollut, mutta opiskeluaikana ei han halunnut naimisiin ja nyt ehdokkaita ei ole niin innokkaina enaa ilmaantunut. Vaikka aiti onkin suomalainen, tyttarien avioliitto on enemman perheen asia kuin yksin tyttojen. Toki tyttaret saavat valita puolisonsa, mutta asia tulee esittaa perheelle ja sen pitaa olla sopiva isan perhetaustan kanssa. Huomaan, etta tyttaret on kasvatettu aika lailla perinteisen pakistanilaisen kaavan mukaan. Tytot eivat ole koskaan oppineet suomenkielta, lapsena auttavaa pienta yritysta lukuunottamatta.

Huolimatta vankasta kokemuksestaan taalla, Sinikka todella peloissaan Karachin tilanteesta ja siita etta ulkomaalaisia saatetaan ottaa silmatikuksi. Vaikka han ajelee autollaan, laittaa han ajaessaan huivin paahansa (mina en laita, mutta Sinikka kehoitti minuakin laittamaan) ja tarkkailee pysahtyessaan onko kanssakulkijat kenties vaarallisen tuntuisia ennenkuin nousee autostaja odotti viedessaan minut kotiin, etta portinvartija on kunnolla paastanyt minut sisaan ennen kuin poistui.

Pariskunta kay yhdessa kavelemassa iltaisin Hilal-puistossa miehensa kanssa. Kaduilla kulkee paljon ihmisia, mutta varsinaista ulkoilukavelya ei harrasteta turvallisuussyista kaduilla, vaan aidatuissa puistoissa. tai yksityisklubienvaltavilla puistoalueilla.

Suomalaisia taalla miljoonametropolissa ei ole nyt kuin kaksi. Eipa meita aikoinaankaan ollut kuin 5, silloin parikymmenta vuotta sitten. Ulkomaalaisista ystavistani suurin osa on lahtenyt pois. Saksalainen koulukin on suljettu opiskelijoiden puutteessa. Amerikkalainen koulu oli aikoinaan kovin suosittu, mutta ei enaa. Monikaan ei halua samaistua amerikkalaisiin, koska amerikanvastaisuus on voimissaan niiden epatoivottavasta sekaantumisesta maan asioihin, viimeksi CIA:n agentin Raymond Davisin ammuttua kaksi pakistanilaista keskella paivaa ja vilkasta katua. Puhumattamaan miehittamattomistapommikoneista, joita USA lahettaa lupaa kysymatta Afganistanin rajamailla ja tappaa oikeiden tai kuviteltujen terroristien lisaksi taysin sivullisia, myos naisia ja lapsia .


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti