torstai 10. helmikuuta 2011

Delhi: entista loista ja taman paivan elamaa

Taman paivan ohjelmassa Jama Masjid, Intian suurin moskeija. Se on myos mogulihallitsijoiden rakennuttama. Moskeijan laaja piha vilisi turisteja, jotka tunnisti kaavuista, jotka portilla annettiin. Meilla oli paikalliset shilwar kamiz asut ja siihen kuuluvat huivit, jotka vain nostimme tukan peitoksi, kegat piti jattaa pois. Kuvaaminen oli sallittua kunhan maksoi 200 rs eli nelisen euroa.Laidoilla hieman suojassa oli perheita aterioimassa tai lepaamassa, siella taalla nukkuvia ihmisia. jotka melko varmasti olivat paikallisia. Naisille oli rukouksia varten oma kulmaus, mutta jotkut naiset rukoilivat samoilla paikoilla kuin miehet.

Moskeijaan ajoimme aika kiikkeralla polkupyorariksalla Chowri Chowk metroasemalta lapi paperitavarakadun, Rentoa lastausta ja purkamista, siina seassa riksat ja kavelijat. Olimme taas vanhan Delhin alueella. Silmiin osui ravintola n nimi S....komeasti suurena kauppojen ylla, Sinne johti kapeat marmoriportaat. Portaiden ylapaassa paloi pienessa keittiossa avotuli, jonka paalla iso musta pata. Tulen paalla oli suuri levy, jonka paalla iso maara isoja teraskattiloita, yhta hammensi kaiketi kokki, iso maha ja essu keikkui mahan paalla, hihaton paita ja koko komeus niin likainen, etta hetken mietitytti. Jaataisko tanne?

Ruoka oli aivan ihanaa kuitenkin! Aloo zeera, perunaa kuminakastikkeessa, juustolla taytetty tomaatti kastikkeessaan, juusto-herneviritys joka tunnetaan nimella mutter paneer. Seurana tandooriuunissa paistettua kahdenlaista leipaa, naan ja chapati. Koko lasku yhdelle noin 3 euroa. Vessaan mentiin viela yksi kerros marmorirappuja, sitten kulmauksessa metallioven takana luki> urinal. Siella oli lattiavessa, kohtalaisen siisti mutta jonkinlaisella hajulla.

Marmori henki jotain entisen ajan loistoa. Kattokin oli kipsikoristeltu ja maalattu joskus ammoin. Ikkunat oli korjattu jollain teipilla sielta taalta, verhot salonkimaiset mutta aikansa elaneet nekin. Kauniisiin simpukanmallisiin seinalamppuihin oli laitettu tokottavat ylisuuret energiasaastolamput. Miten lamput ja sahkot toimivatkaan, silla kadun yli, poikki, ristiin ja solmuun valilla yhtena sykkyrana kulki johttoja. Ravintolan kulmassa oli poyta, jossa vihanneskokki pilkkoi aineksensa ja heivautti kuoret ja muut roskat lattialle. Kokkikin tuli pyyheliina olallaan aterioimaan kulmapoytaan.

Olemme nyt kolmena paivana syoneet katukeittioissa, tallaisessa entisajan parempia paivia nahneessa ravintolassa, viimeisen paalle siistissa pikaruokapaikassa, suorastaan loisteliaassa kahvipaikassa....ihan terveena olemme sailyneet. Vaikka joskus meno hirvittaakin. Tuttuahan se on minulle Pakistanin ajoista, mutta bakteerikanta uudessa paikassa on aika erilainen ja hygienian taso usein kyseenalainen.

Illansuussa poikkesimme viela Intian valtion kasityokeskuksessa. Se oli hyvin jarjestetty, kaunis ja selkea paikka, todellinen nayte Intian kasityo-osaamisesta. Ja nyt kirjoittelen tata hotellin aulasa, soimme iltapalaksi papaijan ja chikuja. Aamulla aikaisin meidat haetaan, uskoisin, avarampiin maisemiin, hiljaisemmille kaduille, 300 km pohjoiseen Himalajan laheisyyteen. Raitis ilma. Ah. Saaste taalla laskeutuu illalla auringon kanssa vaipaksi kaupungin ylle.

Hotellimme pieni sisapiha kaantyy pienelta kapealta kujalta. Siina on parin postimerkin kokoinen tila, jossa on toisen rakennuksen korjausmateriaaleja, pari autoa, moottoripyoria ja...juuri siihen jaavaan tilaan mahtuu lasten keinu ja liukumaki, jotka siihen nostetaan nurkasta. Pihapiirissa on myos pikkuisten tarha, leikkipaikkana pieni lantti rapautuvaa ammoin valettua asfalttia.

On hammaastyttavaa, miten pieniin tiloihin mahdutetaan vaikka mita. Edellisen nettipaikan ylakertaan oli kiivettava rappusia, jotka loppuivatseinaan.Alas ammottavan avoimen reunan yli piti jotenkin paasta. Onneksi joku asiakas antoi kaden. Minulla on lyhyet jalat ja...
Alastullessa laitoin selkani tiukasti seinaa vasten ja laskin toisen jalkani aarimmaisen varovasti ensimmaiselle ylaaskeleelle, samalla pitaen kiinni ylakerran lattiatasosta. Se lattia siis oli avoin alakertaan. Kuvittele loput! Olen elossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti