Qui, Heikki, Richard ja Juhakin

Lukemiseni ovat milloin mitäkin. Keittokirjoja, ruokakirjoja, puutarhakirjoja, etnisiä kirjoittajia kuten Anita Desai, Hanif Qureshi tai mikä se nyt olikaan japanilainen, jota Aisha suositteli lukemaan. Japanilaiset nimet eivät jäsenny mielessäni, Aisha-kulta laita ylös nimi niin luen muitakin saman tekijän teoksia.

Kiina ja Romanian romanit ovat nyt lukumielessäni. Kiina, ei pelkästään Sakun vuoksi, sillä sain viime-vuotisen Kiinan matkani aikana lisäpistoksen. Kiinassa olen käynyt ensimmäisen kerran 1982.

Romanian romanit puhuttavat. Ihmettelen EU:n vapaan kulkemisen periaatetta. Ihmettelen, millä perusteella nämä ihmiset ajetaan pois Suomesta. Ihmettelen, eikö meillä riitä antaa vähän näillekin omassa maassaan kärsiville ihmisille jotain paljostamme. Onko evakkojen tilanne omassa maassamme unohtunut? Eivätkö romanit ole Euroopassa ahdingossa olevia ihmisiä, eivätkä jotain puolieurooppalaisia, joita viskellään sinne tänne muiden maidenkin toimesta?

Aishan kanssa keskustelimme romaniongelmista eilen skypessä kun taas tänään radiosta sattumalta kuulin kirjailija, toimittaja Jani Saxellin haastattelun. Aion lukea heti kun saan kirjan käsiini:


Jani Saxell: Florian Unienpäästäjä. Scifitarinan pohjalla on historiallisia tapahtumia, muun muassa Karjalan romanien evakkoleiristä Espoon Mäkkylässä, historia rinnastetaan nyt ajankohtaisiin Romanian romanien karkoittamistoimiin. En ole koskaan päässyt scifistä innostumaan. Koska kirjaa en ole vielä lukenut, odotan innolla kirjan scifikäsittelyä poliittisin painotuksin.

Pöydällä kesken lukemisen ovat:

Richard McGregor, Puolue, Kiinan hallitsijoiden salainen maailma (Otava).
Financial Timesin Pekingin toimiston päällikkö ja mm. The Australian päivälehden Kiinan kirjeenvaihtaja kirjoittaa asiatekstiä, jota ei voi ottaa kevyeksi sänkylukemiseksi. Törmäsin siihenkin sattumalta kirjakaupassa ja melkein hotkaisin palan siitä hyllyn ääressä, mutta kerrankin suostuin menemään kirjastoon lainaamaan sen, vaikka ostaa teki mieli.

Lainaus takakannesta:
Kiinan salaperäiset johtajat ovat virtahepo olohuoneessa. he muodostavat maailman suurimman poliittisen organisaation ja kontrolloivat kiinalaisten kaikkia elämänalueita, mutta kukaan ei puhu heistä. Keitä he ovat,ja miten he toimivat?

Juha Kuikka, Kuoleman shakkia Shanghaissa (Myllylahti)
Salapoliisijuttu, hieman yksitoikkoinen sellainen, ja jos se ei olisi sijoittunut Kiinaan eikä olisi käsitellyt expatriaattiperheitä, olisin ehkä jättänyt sen kesken.  Kirjoittaja on liikemies, asunut varmaakin varmemmin juuri Shanghaissa. Nyt loppupuolella haluan lukea sen loppuun, sen verran jännä se on. Hyvä sänkylukukirja tai lomakirja, jonka voi lopettaa kun silmät lupsahtelevat kiinni.

Qiu Xiaolong, Punaisen sankarittaren kuolema (Loisto pokkari)
osui eteen kirpparilta, eikä sitä voinut pöydälle jättää tässä Kiina-innostuksessani. Kirjoittaja on  Shanghaissa syntynyt Kiinan kielen ja kirjallisuuden professori Yhdysvalloissa. Sopii siis odottaa laadukasta dekkaria. Se vie lukijan Shanghain kaduille todentuntuisesti ja on eläväinen kuvaus tämän päivän Kiinasta. Alkuteos on englanniksi, Death of a Red Heroine, ja se on päässyt The Wall Street Journalin  listalla kaikkien aikojen viiden parhaan poliittisen romaanin joukkoon.  Dekkarin muodon vuoksi kirjailija on päässyt ikäänkuin puolisalaa kertomaan poliittisista kommervenkeistä, joita länsimaalainen ei tunne...se on kirjan valttikortti.

Minua kiinnosti tieto, että kirja on käännetty kiinaksi muokattuna. Mutta miten muokattuna? Qui Xiaolong kertoo itse:
Inspector Chen series have been translated into Chinese. But due to the censorship there, Shanghai is “shanghaied” in the Chinese translation. According to my Chinese editor, some official read the translation and said, “The story cannot have happened in Shanghai.” As a result, Shanghai is changed into “H city” (H in English), all the names of the streets and restaurants are also changed, lest that people could still recognize as a story of Shanghai. Ironically, the book reviews still describe the books as the stories of Shanghai. Maybe the censorship officials are too busy to read the reviews.


http://www.qiuxiaolong.com/index2.html


Lukemista olen aloittanut:
Heikki Juutilainen, Tulkin tulkki (Auri), suveniireja työmatkoilta Neuvostoliitosta

Mikko Hietaharju, Kuuntele kuvaa. näköaloja valokuvan tulkintaan (Docendo)

Luettavani on kirja, jota ei ole vielä julkaistu:
Ystäväni maahanmuuttajiin liittyvän kirjan viimeistelyä vailla oleva versio. Siitä ei sen enempää, kun en tiedä haluaako ystävä siitä puhua vielä. Katselen vain oikolukien ja tarkemmin meijän puolen murrepuhetta, jota siihen sisältyy.