sunnuntai 29. elokuuta 2010

Lentokentällä

Juuri nyt:
Helsinki-Vantaan lentokentällä.
Matkatavarat tsekaattu Dalianiin, Pohjois-Kiinaan.
Reitti: Hki-Budapest-Peking-Dalian
Pieni haikeus. Äidillä.
Kohta iso, kun jään yksin kentälle.
Matkalainen: Saku, 25 v, tukka leikattiin aamulla kello 6 ja parta ajettiin...helpottaa profiolitumiseen joutumista. Päällä valkoinen paita ja farkut.
Tavoite: tulla takaisin 6 vuoden päästä valkoinen takki päällä.
45 minuuttia vielä istumme tässä lentokentän kahvilassa.
Aisha-sisko soittaa juuri Melbournesta ja on juoksemassa jonnekin, luennolleen kai.

"tätä mä haluun ja haluun ja sinne mä meen, mut nyt pikkusen jalat tutisee, kiva kun on tutina"

"sä tuut tänne tänä vuonna.piste"

tiistai 24. elokuuta 2010

Eteenpäin....Laos? Vietnam? Australia?

Blogini  aloittaneen Helsinki-Venäjä-Mongolia-Kiinan matkan jälkeen (elo-syyskuun bloggaukset 2009) ajattelin, että jatkan blogia joka tapauksessa, sen kummemmin vielä tiedostamatta tulevia matkoja: Siperian kautta eteenpäin. Mielessäni oli kyllä Australian matka, tyttäreni luo. Äidin vointi oli talvella sen verran kiikun kaakun, etten ajatellut sen kummempia vielä milloin sinne pääsisin.... ja kiva ehdotus tulikin ihan puun takaa, täydellisenä yllätyksenä.

Edellisen matkan matkakumppanini soitti ja ehdotti uutta matkaa. Hänen mielessään oli Laos, Burma, ehkä Thaimaa. Haa, raksutti matkavarvasta heti; voisinhan ottaa lennon Australiaan ja muutaman viikon stopoverin esimerkiksi Bangkokiin. Silloin voisimme reissata Etelä-Aasian  alueella parissa-kolmessa maassa 5-4 viikkoa. Matkatoverini palaisi töihinsä, minä jatkaisin Melbourneen. Excursion fare eli halvin reissumatka ausseihin on 800-1100 euroa riippuen sesongista. High season eli korkea sesonki on joulun ympärillä.

En vielä tiedä milloin kaverillani on loma, joskus loppuvuodesta. Suunnitelmat ovat siis aika alussa.
Ja juuri nyt kaverini soittikin, tapaamme ja juttelemme jatkosta huomenna.

Kartta siis esiin. Tarkkoja suunnitelmia emme tälläkään kertaa varmasti tee, tarkemmat suunnat sitten vasta paikan päällä.

Tässä vaiheessa matka ei ole varma, reitti ei ole varma....
Burma..pääseeköhän sinne edes. Siis Myanmar
Thaimaa....olen ollut siellä Bangkokissa ja pohjoisessa Chiang Maissa noin vuonna 1973 tai 1974.
Vietnam....erityisen kiinnostava
Laos....erityisen erityisen kiinnostava

Marketta Horn matkusteli jossain siellä, hänen pikkuisen ärsyttävä kirjansa Neljän dollarin päivä  pitääkin lukea uudelleen. Marketta Horn matkusti pieni reppu selässään pikkubudjetilla ekologisesti, antaa kivoja vinkkeja, mutta suhtautuu uskontoihin usein äreästi ja kiukkuisena; rukouskutsu oli hänelle joku tiejyrän kaltainen inhotus ja häirintä. Huppariin pukeutuva aikuinen nainen (Marjatta Hornilla taisi olla kaksi hupparia matkassa, punainen ja musta, toinen taisi olla Amnestyn) saa takuuvarmasti outoja katseita ja huonoa kohtelua; joissain paikoissa olisi hyvä tietää ja opetella edes pikkuisen paikallisia tapoja ja yleisiä käsityksiä. Siitä huolimatta tai sen takia kirja oli mielenkiintoista luettavaa.

Telkkarissa puhuttiin astrologiasta: Jousimies tulee ja menee ja viheltelee mennessään. Kommentoin pojalleni, että tunnen tuon melkein motokseni. Johon poikani; äiti, uskotko oikeesti tuohon. No, ihan joka päivä ei jaksa vihellellä, mutta menemiseen olisin aika valmis Indokiinaan!

Tarkistin, mitä itse asiassa on Indokiina.

Wikipedia:

Indokiina tai Indokiinan niemimaa on maantieteellinen alue ja niemimaa Kaakkois-Aasiassa.



Laajimmillaan Indokiina käsittää maat Aasian manteereella Intian ja Kiinan välissä, jolloin mukaan lasketaan Vietnamin, Laosin, Kambodžan, Thaimaan ja Myanmarin alueet.

Suomenlahden taivas ja Pakistanin taivas

Sumu Suomenlahden yllä, kostea aamu... Pihlajasaaren lautalla selvisi, että todellakin, pilvet  itäisen Suomen  ja Helsingin yllä johtuivat Venäjän suurista metsäpaloista.

Pihlajasaari on 10 minuutin lauttamatkan päässä Helsingin Kaivopuiston laiturilta. Saaren toisella puolen on upeita kallioita avomerelle päin. Suuret Viron ja Tallinnan laivat lipuvat aivan kallioiden ohitse. Saareen ja uimaan ehtii hyvin työpäivänkin jälkeen. Silloin töissä ollessani.

Myöhemmin luin, että Moskovan ylle asettunut korkeapaine vaikutti niin Suomen ennätyskuumiin kesäpäiviin kuin Pakistanin valtaviin ja surullisiin tulviin. Niinkuin Pakistanilla ei olisi huolia jokapäiväisen elämän järjestämisessä ilman luonnonkatastrofeja, maanvyörymiä ja tulvia. Mietin, miten tarkkaan osataan tutkia sääilmiöitä; katselen säätutkaa melkein päivittäin odotellessani puutarhaan sateita. Siitä huolimatta  sääoloihin ei voi vaikuttaa, ja usein äkilliset ylisuuret muutosten pamahtavat yhtäkkisesti. Ei ihminen ehdi mukaan luonnon tahdissa. Vaan häviää luonnon edessä onnettomasti.

Kesän säähän kuuluivat Suomessakin ennennäkemättömät ukkosmyrskyt, jotka kaatoivat laajoja metsiä tulitikuiksi. Joitakin puita kaatui kattojen päälle, autot rutistuivat kuin rusinat, mutta täällä emme menettäneet ihmishenkiä. En halua vähätellä, mutta Suomen myrskyt sattuivat samaan aikaan kun 14 miljoonaa ihmistä jäi kodittomaksi Pakistanissa.

Saman taivaan alla, mutta niin erilaisissa oloissa.


lauantai 7. elokuuta 2010

Dalian Medical University...valmiina lähtöön!

http://school.cucas.cn/ListTitle.php?sid=860&aid=72
Linkki Dalianin Lääketieteellisen yliopiston esitttelyvideoon.

Lukukausimaksut maksettu, lippu 30.8. Finnair-Budapest-Peking-Dalian.

Viisumi on vielä hakematta.

Asunto on tänään melkein tyhjennetty, tavaroita jaettu.

Apureina Noman, Ehtesham, Salman ja tietysti vanhempansa Naheed ja Babar, meidän pakistanilainen adoptioperheemme Helsingissä. 

Saulat on todella sinne menossa!

torstai 5. elokuuta 2010

Asuntomessuilla autuaalliset maisemat, sekavat talot ja räjäytettyjä kallioita

Asuntomessujen talot olivat sokkeloisia, sieluttomia, eikä niitä oikein enää muista toisistaan, vaikka luksusta saattoivat olla. Kipparaisia makkareita, värittömiä sisustuksia, kapeita portaita, valkoista ja mustaa, välillä harmaata. Ulkona melkein jo liikaa kivi-istutuksia (räjäytetyistä kallioista)  ja huimia pihanrakennuskustannuksia, esimerkiksi 80 000 euroa. Tietysti, jos minulle ilmaiseksi annettaisiin, korkeaikkunaisen disainatun järvinaköalan rantasaunoineen (joka oli jo talo itsessään) ottaisin, mutta heti mietin, mitä kaikkea sillä hinnalla olisi voinut saada ja miten paljon luontoa on litistetty sen luksuksen takia.
Kaikilla, melkein, halpoja karkkeja kulhossa.

Vältin lukemasta mitään messujen taloista etukäteen, sen tiesin, että alue on Kallaveden rannalla ja sen, että Jorma Uotinen on antanut osviittoja Italia-talon sisustukseen. Talo poikkeisikin muista pienillä ilotteluillaan. Kuvittele Jorman tanssiaskeleita korkean sisääntulon punaisen pylvään ympäri tai valkoisten pallukoiden (istuinten) ylitse. Sitten Jorma hyppähtää balettiaskelin vihreään riippukeinuun, joka täyttää yhden makuuhuoneista. Kyllä, Italia-talossa olisi hauska asua, jos sen mukana saisi katoksen punaisen vespan. Jorma Uotinen on kertonut, että korkeat tilat ovat aina kiehtoneet.




Pari kuvaa muista taloista.

Mieleen tulee ylikulutus. Hiilijalanjälki. Asuntomessujen perusteella Suomessa on enemmän tosi rikkaita,  kuin kuvittelin. Miten suuret ovat näiden talojen ylläpitokustannukset? Kuopiossa sataa yleensä paljon lunta. Sitä kysyttäessä vastattiin, että lumet kuskataan pois alueelta. Jos pihan maisemointi maksaa satatuhatta, on oltava rahaa lumenkin pois kuskaamiseen. Mistä moinen vimma maisemoida upeaa savolaista järvimaisemaa? Tiet Saaristokaupunkiin Kuopion kupeessa oli tehty suurella vaivalla. Kiveä oli räjäytetty tuhottomasti, sitten kiveä oli käytetty maisemointiin, sanon uudestaan:  luonnonupean järvimaiseman maisemointiin.

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Lautta vai loota

Kummat valitset?



Molemmat kuvat ovat Kuopion asuntomessuilta. Parasta oli Meduusan lautta (punainen mökki taustalla) ja kamalinta musta loota, varasto, makuuhuone, kodinhoitohuone vai mikä? Lisää Meduusan lautasta seuraavassa postauksessa. Jos joku haluaa tietää enemmän asuntomessujen taloista, kerron ehkä vain Jorma Uotisen nimellä ratsastavan Italia-talon sisustuksesta myöhemmässä postauksessa Meduusan lauttamökin lisäksi.
Ja tässä vielä valkoinen luukku, loota, boksi. Mikä sen tarkoitus lie? Tomattien kasvatusnurkkausko?

maanantai 2. elokuuta 2010

Vanhankaupungin valleilla

Aina ei muista viedä vieraitaan kotikaupungin valleille, Linnoitukseen, niinkuin vanhaa alkuperäistä Lappeenrannan kaupunkia kutsutaan. Sinne saatan piipahtaa yksinkin, kävelemään, valitsemaan viehättävän kahvila Majurskan huoneista sillä hetkellä kiinnostavimman. Kesällä vanhan puutalon valkoinen terassi on auki, ikivanhojen kuusten allakin on muutama pöytä. Siitä polua pitkin ja maisema kaupunginlahdelle on huima.

Sillä aikaa  kun naisporukka kierteli käsityöputiikkeja, hakivat pojat paikan taivaan reunalla. Tällä kertaa mukana olivat tätini ,poikansa ja miniänsä. Sakukin oli mukana viikonlopun vierailullaan.
Kun katselin poikia valleilla korkealla penkillä vain taivas edessään, huokasin pienen sydämentykähdyksen kera; tuo poika kohta on kaukana, Kiinassa, Dalianissa.