Mikä tämä tällainen maa on?

Nappasin otsikon HS:n nettikolumnista. Toimittaja oli asunut Shanghaissa vuoden ja on osunut tarkkaan arvioissaan, tai vertailussaan Suomen ja Kiinan välillä. Nyt ei puhuta politiikasta, ihmisoikeuksista tai muusta vakavasta sanomalehtiuutisoinnista, vaan siellä asuneen ihmisen tuntemuksista takaisin Suomeen tultuaan.

Miten voi vertailla reilun viiden miljoonan Suomea ja Shanghaita, johon mahtuu, laskenkin, noin 5 Suomen asukasmäärä!

Lue kolumni tästä. Siinä sanotaan "Kii­na elää toi­vos­ta. Suo­men tur­val­li­suus tur­rut­taa."

Alla kuviani Kiinan matkalta 2009. Silloin olin Pekingissä ja Keltaisen meren rannalla. Tammikuussa 2013 käyn luultavasti myös Shanghaissa. Vuonna 1983 kävin Etelä-Kiinassa, jossain kaupungissa (ja maaseudulla) lauttamatkan päässä Hong Kongista Macaoon ja siitä maaseutuaupunkiin, joka nyt on sekin miljoonakaupunki. Silloin tiet täyttyivät pyöräilijöistä mao-takeissaan. Yhtään pilvenpiirtäjää en nähnyt.

Mongolia muistuu mieleen

Seikkailin netisssä etsimässää tarkennusta Mongolian matkaltani, löytäisinkö käsityökeskuksen nimen, jossa sain opetusta huovutuksesta. Blogiini näkyy löytävän Mongolian matkaa suunnittelevia; niinpä tässä linkki upeisiin Mongolian expat-blogeihin. (expat = enemmän tai vähemmän vakituisesti jossakin ei-kotimaassaan asuva ja siellä työskentelevä henkilö, taitaa tulla sanasta expatriate eli poissa-isänmaasta).
Jossain voi olla esimerkiksi epävirallinen expat cafe, jossa expatit tapaavat toisiaan.

Mongolia on ollut yksi elämäni matkojeni kohokohtia. Miksi? Mongoliassa saa jo pääkaupungissa ajatuksen siitä, miten Mongoliassa on eletty ainaisista ajoista. Jurttakeskittymiä on melkein keskikaupungilla. Kohta pääkaupungista alkaa arojen lumo ja luonnon suuruus.

Etsinpä kaksi kuvaa: Jurtta-perheen vierailijoille oli kaivettu maahan kuoppa ja sen ympärille lautaa vähän suojaksi. Mutta isäntäväen nuori jakkiherra ei ollut samaa mieltä. Arolle vaan, niinkuin paikalliset!

Toinen kuva jostain, jostain. Tietöntä aromaisemaa. Jeepillä ajettiin alas tuonne järvelle uimaan rinteitä pitkin, ei teitä siis. Järvi on muistaakseni nimeltä Ogi Nuur. Yöksi jäimme rannan kupeeseen kolmen jurtan "hotelliin".

Matkakuvaukseni Mongoliasta vuonna 2009 alkavat täältä.