Aamuvilposella on kiva menna kavelemaan rannalle tassa ihan lahella. Rannalla ei uida, silla hiekka on teraksisen tummaa, silla siihen on sekoittunut laheisen Indus-joen suistosta lietetta (silt) ja muutaman vuoden takainen oljyvuoto tankkerista ei ole viela kunnolla peseytynyt pois. Aaltojen seassa nakee aamutuimaan kalastajia.
Ensin verkot viedaan niin syvalle, etta kalastajat ovat melkein kaulaan asti vedessa. Sitten ne levitetaan laajalle alueelle ja pidellaan niita siina aika kauan. Silla aikaa joku puhdistaa edellista verkollista. Nayttaa tulevan pienehkoja katkarapuja ja muutama sarjenkokoinen kala. Kalastajat putsaavat katkaravut rannalla. Verkoissa tulee mukana kaikenlaista rojua ja pieniarapuja. Ostajia saattaa kayda putsaajien luona, mutta saaliin kerattyaan kalastaja laittaa kassinsa pyoran hantaakiin ja lahtee myyntikierrokselle.
Olimme tilanneet kalaa tutulta kalastajalta eilen. Punainen napsija tuli kalastaja-alukselta, jotka myos rannan lahella kalastelevat.
Simpukat purskuttelevat vetta saannollisin valiajoin niin etta vesirajan lahella on jatkuva pieni suihkulahdenaytos.
Rannalle alkavat tulla koristellut kamelit ja hevoset, joilla saa maksusta ratsastaa. Paahdettujen linssien myyja huutelee mainoslauseitaan. Iloinen tyttojoukko kahlaa pian vesessa ja pyytaa seurakseen, juttelevat innokkaina. Kyseltyaan suorasukaiseen tapaan minulta oikeastaan kaiken, tulee viela kysymys: "Oliko avioliittosi rakkausavioliitto?" Tytot olivat tulleet Karachiin haihin. Jatan tytot kastelemaan shilwar pukunsa housut polven korkeudelle ainakin.
Jalka painuu sametinpehmeaan kosteaan hiekkaan. Kissankullantapainen metallikiilto tarttuu jalkapohjiin. Paiva alkaa jo olla kuuma.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti