Lappeenrantaan

Tänään matka jatkuu Lappeenrantaan. Siellä odottaa mehumaija ja puolukat. Muutamat ystäväni Riitan pihaan istuttamani ruusut on vielä kaivettava ylös ja otettava mukaan. Kiitos Krista, Tapio ja Samuel ihanasta puutarhasetistä. Hennonko niin ihania kauniisti koristeltuja juttuja käyttääkään! Kiitos työtovereille ihanasta Paratiisi-lautasesta. Sellaista olen aina halunnut ja tarjoilen pullat puutarhassa siinä. Kiitos kaikille työtovereille vielä kerran. Heräsin aamusella klo 5.30 ja olisin ollut valmis lähtemään töihin! Yleensä rakastan aamulla pitkään nukkumista.
En ole koskaan tuntenut näin vahvasti, että elämänmuuutos on tapahtunut. Muutoksia on elämässäni todella ollut, mutta aina on ollut monia eri vaihtoehtoja, palaamisia, jatkamisia, miettimiä, mutta nyt se on just siinä, siistissä paketissa. Eläke on alkanut tänään.

Saan tänään matkaseuraksi australiansuomalaisen ehkä tutun, sillä muistelemme, että juuri hän on sama se henkilö, jonka luona vierailin noin vuonna 1980 Tasmaniassa kierrellessäni. Mutta pian tapaamme Postitalon edessä, niin sitten tiedän. Uskoisin niin, sillä yhteyshenkilö on samainen ystäväni, joka aikoinaan edellisenkin tapaamisen järjesti. Maailmalla riittää tapaamisen järjestämiseen, kun olimme molemmat Lappeenrannasta. Eikä sitäkään tarvita. Kunhan on Suomesta. Tapasin aikoinaan Sydneyssä yhden parhaimmista ystävistäni, joka oli bussipysäkillä torumassa vikkeliä lapsiaan suomeksi. Tottakai, on aivan pakko sellaisissa tilanteissa mennä juttelemaan.
Mongoliassa tapasin kaksi suomalaistyttöä postitoimistossa. Pekingissä kaksi tyttöä kadulla. Taigassa Siperiassa suomalaisen junaa odottamassa. Matkasimmekin sitten seuraavaan etappiin yhdessä ja jaoimme arvokkaita kokemuksia. 7 viikon aikana ei muita suomalaisia osunutkaan eteen. Kiitos vinkeistä!

Voi olla, että kipaisen pian takaisin Hesaan hakemaan talvirenkaat. Yllättäen viime yö oli teillä liukastelua. Vieläkin nautin ihanasta syysraikkaudesta saasteisen ja melko kuuman Pekingin jälkeen.