Valitse minut

Mietin millä perusteella kirjasto karsii, poistaa, hylkää kirjoja poistomyyntiin? Edellisessa postauksessa mainitsin ihanat kirjat, jotka valitsivat minut suuresta poistomyynnistä. Jotkut olivat selvästi käytössä sen verran kuluneita, mutta William Butler Yeatsin Runot, suomentanut Aale Tynni 1966, ja Risto Ahdin Valitse Minut vuodelta 1992 olivat lähes koskemattomia. Molemmat klassikkoja. Mitä jos joku haluaa tutustua nykyisin taiteilijaprofessoriksi nimitetyn Risto Ahdin koko tuotantoon, tehdä vaikkapa tutkielman, onko runoilijan tuotanto kokonaisuudessan kirjastossa?

(Jari Tervo kertoo telkkarissa, että kun on valinnut kirjoittamisen, on mahdotonta olla kirjoittamatta. En vain pidä Jari Tervosta. Luin kirjan Ohrana hampaat irvessä kokonaan voidakseni painokkaasti sanoa, etten todellakaan pidä Jari Tervosta.)

Risto Ahdin runot tässä kokoelmassa ovat lihallisia, ihollisia, mutta samalla ne vilisevät tajuntaan villisti ja hurjasti. Tässä säyseimpiä runoja, kun huhtikuu on jo ohi, mutta lunta vielä paljon. Ei vielä alaston.

Tuli

Kevät! Maa avaa sylinsä.
Nenään puhaltaen ihmiset vastaanottavat siitepölysateen.
Sen sijaan että rakastelisimme alastomina maalla,
meitä vaivaa vimmainen allergia: Kuollut huhtikuu!

Palavan hevosen sammuttaa raataminen, palavan sian sammuttaa ahneus ja
ruoka, palavan koiran isännän kösky. Sammu! Ja kissan palavan, niinkuin
noidan, sammuttaa hukuttaminen. Mikään muu kuin elämä ei pysty
sammuttaa hukuttaminen. Mutta mikään muu kuin elämä ei pysty
sammuttamaan maan polttavaa janoa, eikä mikään sammuta palavaa kukkoa.

Kevät! Sydäntään kauhistellen ihmiset katselevat maata, joka makaa alasti
lakanoillaan, sukuelimet paljastettuna.

Irlantilaista nobelkirjailija W. B. Yeatsia 1865-1939) pidetään yleisesti 1900-luvun suurimpana englanninkielisenä kirjailijana. Aale Tynnin suomennokset ovat niin upeita, että ihan minua hengästyttää. Sen takia laitan tähän runon sekä alkuperäisenä että käännöksenä. En tiedä onko tämä runo osa jostain kokonaisuudesta.

Sanomattoman säälin kätkee
ytimeensä rakkaus:
tuo myyvä ja ostava joukko,
nuo pilvet matkatessaan,
tylyt kosteat ainaiset tuulet
ja varjoisat pähkinäpuut,
vedet hiren-harmaina allaan,
ovat uhkana rakkaani pään.

A pity beyond all telling
Is hid in the heart of love:
The folk who are buying and selling,
The clouds on their journey above,
The cold wet winds ever blowing,
And the shadowy hazel grove
Where mouse-grey waters are flowing,
Threaten the head that I love.