matkatoverini kirjoittaa sähköpostiviestissään:
...Teen tän reitin vain kerran ja haluaisin saada "siperian tajun" ja venäläisten kaupunkien tajun. Se joissa uimisen teema sopii myös hyvin. Meillä on aikaa pysähdellä. Jos liput ostaa Suomesta tulee aina varausmaksu joka pätkästä 40€. Pidän ihan hyvänä sitä pysähdystä vuorokauden (tai jopa 12 tunnin) jälkeen. Eli kai se menisi niin, että joku 4 pysähdystä ( Pietarin, Moskovan jälkeen) ennen Ulan Udea, jossa voidaan olla vaikka viikko ja sitten Mongoliaan, jossa voidaan olla vaikka viikko ja sitten loppu Kiinan puolella.. ....
Nyt pitäisi sitten keksiä ne paikat, missä pysähdymme ennen Ulan Udea. Irkutsk on jo sovittu ja siihen liittyen Baikalin retki. Kuinkahan osaisin liittää tähän junareitin kartan. Löysin myös kauniin vanhan kartan netistä. Pidän kaikenlaisista kartoista.
Junaliput: Moskovasta jonnekin?
Olemme pohtineet siis sitä, kannattaako liput ostaa Suomesta vai matkan varrelta. Suomesta ostettuna tai varaamalla saa maksaa varausmaksua 40 e. Matkan hinta kallistuu sen mukaan miten usein pysähtyy, sillä kokonaishinta on halvempi kuin yksittäiset liput. Venäjän puolelta ostettuna liput lienevät paljon halvemmat, mutta lippujen saanti voi olla hankalampaa, näin meille on kerrottu. Sen sitten näkee. On myös ehdotettu sellaista, että joku tuttava ostaa liput puolestamme Venäjältä. Yksinkertaisin ja järkevin lienee tehdä niin, että ostamme ensimmäisen matkavälin lipun Moskovasta jonnekin. Sen jälkeen luotamme tuuriin lippujen suhteen. Meillä on 7 viikkoa aikaa koko matkaan. Tutkin, saammeko tilattua lentoliput tulomatkalle Peking-Moskova. Niin meillä on kotiintulo taattu, mutta paljon liikkumavaraa matkan aikana. Joku on sanonut/kirjoittanut, että Ulan Batorista on vaikea saada lippuja Pekingiin, junat täysiä....
Oikeastaan ajatus tästä matkasta tuntuu jo huimalta. Vatsanpohjassa tuntuu sellainen jännityksen haituva...ajatus vie johonkin muinaiseen rakastumisen tunteeseen. Oli tavannut kivan pojan, eikä tiennyt mitä tulee tapahtumaan!
Michael Jacksonia ei voi tänään sivuuttaa
Aamulla lastauslaiturilla kahvitellessa puhuimme Michael Jacksonin kuolemasta eilen ja siitä, miten elämä on suhteellista. Michaelilta puuttui kymmeniä miljoonia, kun taas Sami sanoi olevansa onnellinen vaikka parista ilmaisesta maitolitrasta, koska ei maidon kalleuden takia sitä useinkaan osta. Niin, siinä kerroin työmaan "pojille" miten tässä yli kuudenkympin iässä olen huomannut olevani onnellinen siitä, että olen vielä elossa ja kohtalaisen terveenä lähdössä eläkkeelle. Ei harmittaisi, jos kohtaloni tulisi huomenna. Kaikki nämä onnellisuuden aiheet, joita minulla on, tuntuvat vahvoilta ja ikäänkuin lisäajalta. Toisaalta, olisi kiva pysyä terveenä ja tolkuissaan kahdeksankymppiseksi!
Leidit reilaa pienellä budjetilla. Olisiko parempi kuitenkin: rouvat reilaa...ei me nyt niin leidejä olla. Laitetaan kuvakin kun opin sen!
perjantai 26. kesäkuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti